Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Tarvitaanko teknistä tilaa?

Tarvitaanko nykyaikaisessa omakotitalossa enää lainkaan teknistä tilaa? Tekniikkahan pienenee ja integroituu ja kaikki toimii kohta pilvessä ja langattomasti jne.

Aina silloin tällöin minulle tulee asiakkaita, joille se  tuntuu olevan aika selvää, että ei tarvita. Ja saan eteeni myös sellaisia talojen pohjapiirustuksia, joissa tosiaan teknistä tilaa ei ole.

Jos ei tarvita niin, miten sitten tehdään?

Muutaman kerran ollaan oikein urakalla keksitty asiakkaan kanssa tulevasta talosta erilaisia paikkoja, joihin voisimme sähkö- ja teletekniikan sijoittaa. Huikein ehdotus asiakkaalta on ollut keittiökalusteiden sokkelit.

Yksi aika tyypillinen ehdotus on yläkertaan menevien portaiden alle. Ei hyvä paikka sekään, mutta sokkeleita parempi kuitenkin. Keskuksesta nimittäin lähtee aika monta johtoa ylöspäin ja portaikko taas on niille jossain määrin esteenä. Sinänsä ymmärrettävää yrittää käyttää hyödyttömän näköinen tila toisarvoiseen tarkoitukseen. Suosittelen kuitenkin suunnittelemaan vaikka varastotilaa portaiden alle.

Tuulikaappi, jos sellainen ylipäätään tehdään, on aika yleinen paikka sähkökeskukselle. Tämä on jo selvästi parempi ratkaisu, kuin portaikko ja keittiökalusteen sokkeli yhteensä. Tuulikaapin on syytä olla kuitenkin sitten sen verran iso, että siihen tekniikka saadaan mahtumaan. Lisäksi tekniikka on syytä saada ovien taakse eli käytetään ovella varustettuja keskuksia tai rakennetaan ovi erikseen.

Aika hyvin ratkaistu sähkötekninen tilaAika hyvin ratkaistu sähkötekninen tila

Isossa eteistilassa saattaa löytyä myös seinää, johon keskus voidaan sijoittaa samalla tavalla ovien taakse, kuin tuulikaapissakin. Mutta ei missään nimessä naulakoiden taakse tai kaapiston takaosaan, pahimmassa tapauksessa hyllyjen taakse. Ei myöskään liukuovia saa käyttää, jos niitä ei saa työnnettyä kokonaan pois keskuksen edestä. Mikään ei ole niin turhauttavaa kuin yrittää kurotella komponentteihin vuoroin ovilevyjä sivuun siirrellen puolelta toiselle.

Ehdotan, että tehdään kunnollinen tekninen tila

Onkohan tekniseen tilaan satsaamista vähentänyt muisto vanhasta nokisesta pannuhuoneesta. Sehän ei tietenkään ollut mitenkään kovin tyylikäs juttu öljykattiloineen. Silloin tarvittiin myös öljysäiliölle tila. Ja näitä ennen oli halkovarasto ja puukattilat.

80-luvulla tuli öljylämmityksestäkin jo niin siisti, että kattila näytti enemmän kodinkoneelta. Silti se laitettiin erilliseen tekniseen tilaan jo määräystenkin vuoksi. Samojen määräysten vuoksi ei ollutkaan itsestään selvää, että ilmanvaihtokone ja keskuspölynimuri laitettaisiin samaan tekniseen tilaan. 

Nyt on kuitenkin jo tilanne ihan toinen. Lämpöpumput ovat siistejä ja melko hiljaisiakin, eikä niitä paloturvallisuudenkaan takia tarvitse eristää omaan yksinäisyyteensä. Niiden kanssa hyvässä sovussa voi samassa tilassa olla lämminvesivaraaja, lämmöntalteenotto, ilmastointi, keskuspölynimuri, sähkökeskus, LED-valojen liitäntälaitteet, telekeskus, turvatekniikka, aurinkosähkön invertterit, kameravalvonnan tallentimet ja vaikkapa av-monihuonejärjestelmän vahvistimia.

Kaikki tuo vaatii tilaa. Ne eivät mahdu tekniseen tilaan, jonka mitat ovat noin metri x metri. Siihen koppiin voisi teoriassa mahtua se lämpöpumppu, mutta kun sekin vaatii huoltotilaa. 

Joillekin laitteille on niiden valmistaja antanut selvät ohjeet, minkä verran pitää olla tyhjää tilaa sivuilla ja edessä, että kaikki luukut ja kannet voi avata ja koneistoon pääsee siten käsiksi vikatilanteessa.

Sähkötekniikan kohdalla on myös laki määrännyt, että sähkökeskuksen edessä tulee olla vapaata tilaa 800 mm.

Näitä ohjeita ja määräyksiä ei tehdä kenenkään kiusaksi. Rakentaessa niistä on kiusaus tinkiä, mutta se kostautuu väistämättä myöhemmin. Mikään tekniikka ei ole ikuista. Kaikki tekniset vimpaimet vaativat huoltoa ja korjausta. 

Viereisessä kuvassa on aurinkosähkön invertterit. Ne vaativat melko paljon seinäpintaa ja se tila pitäisi löytyä mielellään sähkökeskuksen läheltä.

 Pienellä asialla saa aikaan tehokasta tilankäyttöä

Yleensä LVI-tekniikka vaatii enemmän tilaa ja huoltotilaa niin syvyyssuunnassa kuin muutenkin. Siksi teknisen tilan voi jakaa niin, että LVI:lle tulee isompi alue. 

Sähkötekniikka tyypillisesti vaatii syvyyssuunnassa vähemmän, joten oven sijoittaminen epäsymmetrisesti jakaa tilaa sopivasti näille eri tekniikoille. Katso esimerkki sivun lopusta.

Alla on esimerkki todella hyvin tehdystä ratkaisusta. Sähkö- ja teletekniikka on keskitetty yhteen tekniseen tilaan. LVI-tekniikalle on ihan oma tilansa toisaalla.

Todellinen helmi, omistaja onkin tekniikan hallitseva henkilö.Todellinen helmi, omistaja onkin tekniikan hallitseva henkilö.

 

 

 

Tilan mitoitus yleensä yllättää. 

Otan ihan esimerkkinä kohtalaisen ison 3-kerroksisen omakotitalon tilanteen vuodelta 2017 Keski-Suomessa. Päädyttiin yhdessä tilaajan ja arkkitehdin kanssa siihen, että huoltoystävällisyyden vuoksi kaikki LED-valojen virtalähteet sijoitetaan sähkökeskuksiin kahteen paikkaan talossa. Valoryhmiä talossa oli noin 100, joka on tietysti aika paljon. Keskimäärin tuo luku ok-taloissa on alle 50 kpl. Valaisimet valitsi valosuunnittelija yhdessä asiakkaan kanssa. Sähkökeskuksen koko oli yhteensä 4.5m leveä ja 1.4m korkea. Tämä siis jaettiin kahteen reilun kahden metrin levyiseen keskukseen. Autotallirakennukseen ja erilliseen rantasaunaan tulivat sitten vielä omat keskukset, mutta se on toinen juttu.

Ihan keskikokoisenkin ok-talon sähkö- ja teletekniikalle suosittelen varaamaan noin 1 - 2 m leveästi vapaata seinää lattiasta kattoon. Siihen ei siis saa samaan kohtaan sijoittaa LTO-koneita ja jakotukkeja. Jos talo on isompi ja erityisesti monikerroksinen, niin on syytä löytyä myös teknisen tilan lisäksi paikkoja alakeskuksille valaistuksen ohjausta varten. Tällaisia alakeskuksia voi sijoittaa vaatehuoneisiin tai yläkerran aulatilan seinälle. LED-virtalähteitä ei missään tapauksessa saa ainakaan piilottaa mihinkään rakenteisiin, joten nille on oltava keskuskoteloita sopivissa paikoissa. Tämä seikka koskee erityisesti nauhavaloja ja pienjännitespotteja sekä vakiovirtavaloja, joita voi olla useita yhden teholähteen takana.

Teholähde voi olla valaisimen yhteydessä vain, jos se on integroitu valaisimeen tai jos jokaisen valaisimen yhteydessä on sen oma teholähde ja valaisin on helposti irrotettavissa.

Lopuksi perustelu sille, miksi teholähteet on syytä sijoittaa keskuksiin. Johtuu siitä, että oletettavasti LED-valonlähde kestää paljon kauemmin kuin sitä ruokkiva teholähde. Siitä seuraa, että todennäköisesti valo tulee sammumaan ennen käyttöiän loppumista teholähteen vuoksi ja siksi teholähteen löytyminen sekä vaihtaminen pitää tehdä kohtuullisen helpoksi.

Teknisen tilan mitoitusesimerkki

Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?