Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

 Elinkaarien ristiriita!Elinkaarien ristiriita!

Kaksi eri mittaista elinkaarta

1) Omakotitalo

Omakotitalon elinkaari voi olla sekin aika lyhyt, jos talo tehdään huonosti, mutta kyllä kai jokainen rakentaja kuitenkin pyrkii useiden vuosikymmenien ajan kestävään taloon. TV:ssä oli taannoin ohjelmasarja "sadan vuoden talo". Eli tavoite ainakin on ihan hyvä.

Tässä yhteydessä voidaan varmaan ymmärtää elinkaarella vaikka peruskorjausjaksoa. Peruskorjauksessa voi mielestäni hyväksyä, että myös sähkötekniikka uusitaan kokonaan.

Jos sitten ajatellaan, että yksi sukupolvi voisi asua omakotitalossa niin, että ei tarvitse tehdä kahta peruskorjausta, niin elinkaaren tulisi olla silloin noin 40 vuotta, ehkä vähän enemmänkin.

Eritasoisia sisustusremontteja voi tehdä tuona aikana useitakin. 

2) Älytalojärjestelmä

Näitä erilaisia järjestelmiä alkoi tulla jossain 1980-luvun aikana. Seuraavalla vuosikymmenellä niitä oli jo useita myynnissä. Silloin myös markkinoitiin kaiken kattavaa yhteistä LON-standardia, johon tuhannet valmistajat eri puolilla maailmaa valmisti komponentteja. Myös muutamat suomalaiset.

Odotukset olivat kovia, mutta mitään läpimurtoa ei tapahtunut. Vuodesta toiseen kuultiin sama "älytalo on tulossa" ja koskaan sitä ei tullut. Vain yksittäisiä ja erillisiä enemmän tai vähemmän kokeiluja oli kyllä paljon, mutta mistään läpimurrosta ei voi puhua. Mikään tekniikka tai järjestelmä ei päässyt "valtaan".

Järjestelmien elinkaaret ovat olleet Suomen markkinoilla muutamasta viikosta noin pariin vuosikymmeneen. Tuo noin 20 vuotta saavutettiin sekin vain päivittämällä järjestelmää pariin otteeseen.

Tietysti edelleenkin on toiminnassa järjestelmiä 90-luvulta asti. Jos mitään vikaa ei ole tullut, niin toimiihan se, vaikka tuotetuki ja valmistaja olisivat loppuneet aikoja sitten.

2000-luvun puolella sitten on nähty saman pelin jatkuvan edelleen. uusia tulijoita on tihenevässä tahdissa ja poistumaa myös. Yksi sinnikäs pelaaja on jälleen ns avoin standardi (KNX), joka on kehitelty edellisen suljetumman EIB-ratkaisun jälkeen. Monta muuta väylätekniikkaa on ehtinyt olla myös, mutta niitä on vähemmän Suomessa nähty käytännössä. Ja yksi ihan suomalainenkin väylä (LINET) oli jonkin aikaa markkinoilla.

Nyt ihan viimeisinä vuosina on sitten jo nähty erilaisia KNX-tekniikasta irtautumisia. Valmistajat haluavat kuitenkin lopunperin myydä omaa tuotetta ja se pitää erilaistaa, jotta voi syntyä kilpailua.

Miten ne sopii yhteen?

Jos nyt näitä kahta elinkaarta verrataan, niin älyjärjestelmien elinkaari on keskimäärin vain murto-osa keskimääräisestä omakatotalon elinkaaresta.

Kun TV:ssä esitettyyn "sadan vuoden taloon" asennettiin väylätekniikka, niin pahimmassa tapauksessa sen joutuu vaihtamaan uuteen järjestelmään kolme-neljä kertaa talon elinkaaren aikana.

====

Insinöörin mielestä se voi olla pelkästään mielenkiintoinen projekti.

Kestävää kehitystä arvostava pitää sitä järjettömänä tuhlauksena.

Ekonomille se on huono sijoitus.

Asukkaalle se tarkoittaa harmia, huolta ja rahanmenoa.

Tulevaisuus

Kristallipalloa ei minulla ole. Ennustaminen on vaikeaa.

Olen keskustellut useiden alaa seuraavien asiantuntijoiden kanssa ja toisaalta olen pyrkinyt seuraamaan, mittä maailmalla tapahtuu. Jonkinlainen yhteinen näkemys on tiivistettävissä tulevaisuuden odotuksista näin:

- erillisiä enemmän tai vähemmän tekoälysovelluksia tulee

- langaton tiedonsiirto valtaa alaa

- internet ja erityisesti laitteiden internet on kasvussa

- puheella tapahtuva ohjaus kehittyy

Näitä kehitystrendejä ei kannata yrittää estää. Otetaan mieluummin niistä hyötyjä irti ja suunnitellaan talon tekniikka niin, että uutta tekniikkaa olisi kätevä lisätä vaarantamatta perustuksia. Pidetään kuitenkin koko ajan mielessä, että tietoturva on myös oltava hallinnassa.

Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?